Viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö ei ole sattumaa. Meillä kuntapäättäjillä on keskeinen rooli kaupunkisuunnittelussa. Esteettinen ilme ja positiiviset mielikuvat ovat keskeisiä vetovoimatekijöitä, joilla houkutellaan Vantaalle uusia osaajia ja veroeuroja tuovia yrityksiä.

Millainen on Vantaan brändi, millaisen mielikuvan me annamme tai haluamme luoda kaupungistamme? Vastaavatko ihmisten mielikuvat todellisuutta? Voisin sanoa, että valitettavasti eivät. Meillä on upea lähiluonto, viihtyisiä pientaloalueita, virtaava joki, pellot ja metsät sekä monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Mutta kuinka moni ajattelee Vantaata viihtyisänä ja vehreänä kaupunkina? Meidän tulee panostaa Vantaan brändin parantamiseen. Meidän tulee vahvistaa kaupungin hyviä puolia entisestään ja suunnata lisää resursseja ongelmakohtiin.

Vantaata ei saa kokea enää vain ohikulkupaikkana, josta perheen tai varallisuuden kasvaessa muutetaan muualle.

Liike Nyt oli ensimmäistä kertaa mukana kuntavaaleissa. Meillä oli aito halu päästä mukaan rakentamaan tulevaisuuden kaupunkia. Mielestämme kuusi keskeisintä keinoa, joilla voidaan lisätä kaupungin veto- ja varsinkin pitovoimaa ovat seuraavat: turvallisuus, laadukas päivähoito ja opetus, panostaminen harrastustoimintaan, toimivat liikenneyhteydet, järkevä kaavoittaminen sekä yritysmyönteisyys.

Erityisen tärkeää on panostaa turvallisuuteen sekä kouluissa että asuinalueilla ja tietenkin myös keskustojen alueilla. Yhdenkään lapsen ei kuulu jäädä pois koulusta siksi, että siellä on turvatonta. Eikä kenenkään pitäisi joutua muuttamaan pois Vantaalta siksi, että kokee elämän turvattomaksi täällä. Selkeää segregaatiota on jo nyt nähtävissä muutamissa lähiöissä. Kotouttamiseen on panostettava ja kielen oppiminen on yksi tärkeimpiä tekijöitä integroitumisessa uuteen yhteiskuntaan. Useilla aloilla on työvoimapula ja maahanmuuttajat ovat yksi apu siihen, mutta vain onnistuneen kotouttamisprosessin jälkeen.

Hyvät koulut, varhaisopetus ja riittävä määrä päiväkoteja houkuttelevat Vantaalle lapsiperheitä. Mutta meidän täytyy pystyä houkuttelemaan tänne myös kasvatusalan ammattilaisia. Vantaan väestönkasvu ja -rakenne asettavat meille haasteita, jotka ovat osin suurempia kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Vantaan tulee kaikin keinoin pyrkiä hyvämaineiseksi työnantajaksi niin kasvatusalan henkilöstön keskuudessa kuin toki muidenkin työntekijöiden. Mainehaitat vähentävät pätevien erityis- ja luokanopettajien hakeutumista Vantaalle sekä alentavat nykyisten työntekijöiden viihtyvyyttä.

Panostaminen harrastustoimintaan on samalla ennaltaehkäisevää terveys- ja mielenterveystyötä, jolloin taas alennamme kustannuksia sillä osa-alueella. Kun harrastukset ovat lähellä, arki on helpompaa ja koko perhe jaksaa paremmin, eikä kuljetuksiin kulu liikaa aikaa ja energiaa.

Toimiva arki lisää hyvinvointia ja on näin hyvin tärkeää meille kaikille. Toimivuutta lisäävät hyvät liikenneyhteydet, joihin kuuluu sekä joukkoliikenne, että yksityisautoilu. On utopiaa kuvitella, että yksityisautoilu loppuu poistamalla parkkipaikat. Vantaa on pinta-alaltaan iso, eikä joukkoliikenne saavuta sujuvasti kaikkia alueita. Arjen toimivuutta lisää helppo liikkuminen, oli se sitten joukkoliikennettä, autoilua tai pyöräilyä.

Meidän tulee jatkossakin kaavoittaa viihtyisiä pientaloalueita ja riittävästi perheasuntoja. Meillä on upea Kartanokosken asuinalue, miksi meillä ei ole enempää tämän kaltaisia alueita? Miksi pidämme kynttilää vakan alla?

Yritysten houkutteleminen Vantaalle onnistuu ketterällä kaavoituksella ja helpommilla lupaprosesseilla.  Yritykset tuovat lisää työpaikkoja ja verovaroja.

Meillä on paljon tehtävää, mutta yhdessä saadaan muutos aikaan.

Kiitos!

Nina Nummela, kaupunginvaltuutettu ja valtuustoryhmän puheenjohtaja