Olen Jarkko Rönnholm, 45-vuotias aktiiviliikkuja Keravalta. Työskentelen energia-alalla myyntipäällikkönä ja tavoitteenani on auttaa kiinteistöjä muuttumaan ympäristöystävällisemmiksi. Vapaa-aika kuluu erilaisten liikunnallisten harrasteiden, matkustamisen tai lukemisen parissa.

Olen pitkään miettinyt lähtemistä mukaan päättämään meidän yhteisistä asioista. Sydäntäni on aina ollut lähellä vapaaehtoistoiminta urheiluseuroissa sekä yhdistyksissä. Uuden soten myötä monet ennen kuntien hoitamat asiat siirtyvät hyvinvointialueiden hoidettaviksi.

Olen totaalisen vakuuttunut siitä, että meidän perusterveydenhoito ei toimi kuten sen on tarkoitettu toimivan. Lasten ja nuorten mielenterveydenongelmat tuntuvat jatkavan kasvuaan ja toimenpiteet asioiden hoitamiseksi ei oikein vakuuta. Haluan ajatella niin, että ensimmäisenä meidän tulee pitää huolta niistä, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmillaan. Tähän ryhmään luen ehdottomasti lapset ja nuoret sekä vanhukset. Lisäksi meidän jokaisen tulee luottaa siihen, että me pääsemme lain määrittämässä ajassa hoitoon tai tutkimuksiin tilanteen niin vaatiessa.

Hyvinvointialueiden tulee turvata ennen kaikkea heikoimmassa asemassa olevien elämä ja varmistettava nopea hoitoon pääsy. Nuorten mielenterveyspalveluihin tulee satsata entistä enemmän, koska jokainen aikaisen vaiheen puuttuminen ja siihen sijoitettu euro maksaa itsensä korkojen kera takaisin. Sen lisäksi jokaisella vanhuksella tulee olla arvokas loppuelämä. Pitää pystyä miettimään vanhusten hoidon laatua hoitajamitoituksen ohi – ei voi olla niin, että talonmies lasketaan mukaan hoitajamitoitukseen.

Keinoja näiden asioiden kuntoon laittamiseksi on – kunhan vain halu tulee mukana. Turhan byrokratian purkamisella voidaan aloittaa ja samalla keskitetään ihmisten työpanos tekemiseen.

Täältä tähän!